Superseisojani Ruuti teki sen mitä siltä odotettiinkin, täydellisen koesuorituksen! Itsehän sössin sitten sen ja kaikkien muidenkin edestä niin, että lopputuloksena oli kuusi virhepistettä. 94/100 ALO1 ja siirto AVO!!! Otin mm. kolme virhepistettä ylimääräisistä "käsky"sanoista VOI VITUN PALLOT. Huoh. Ne pallot. Kohtalokkaat pallot. Einiistä nyt sitten enempää... No, onneksi koira on hyvin koulutettu ja ohjattavissa vedessä. Kokeen jälkeen lauantaina treenattiin sitten eka kertaa avoimen luokan oman veneen hinausta ja hukkuvaa, ihan hyvin ne käynnistyivät. Ruuti tykkää vepestä sikana, koska siihen liittyy PALLOT ja herkut :D Jos kesä suosii ja päästään tekemään hyviä treenejä niin ehkä starttaan avossa jo tänä kesänä. Mutta vain jos koira osaa varmasti. Ykkösiä jahtaan, en viitsi tuhlata hyviä treenejä ja kaikkia rahoja siihen, että menisin kokeeseen ns. "maksullisiin harjoituksiin" kokeilemaan miten menee. Se aika oli ja meni ja on toistaiseksi omalta osaltani ohi :D

Yksi kesän kohokohdista, Landseeryhdistyksen vepeleiri, lähestyy... yllättäen taaaaaaas suunnitelman muutos. Tankki alotti juoksut, joten sillä ei ole leirille mitään asiaa. No, lähden sinne sitten Ruutin ja Taiston kanssa. Taisto hengailemaan ja Ruuti rasteille. Paitsi jos silläkin alkaa juoksut !!!!!!! Nyt kun elän kahden asunnon reissuduunisysteemiä, niin tämä tarkoittaa myös sitä, että Ruuti ja Taisto lähtevät muutamaksi viikoksi kokeilemaan kerrostaloelämää Tornioon. Huhhahhei ja rommia pullo, ellei parikin, kun siinä kaupunkilaiset sitten ihmettelevät siksakkia nenänsä perässä ryntäilevää seisojakoiraa.... Tankille tulikin nyt tämän takia totaalinen välivuosi vepestä, varmaan yhteensä kymmenen treenikertaa ja siinä kaikki. Höh. Mutta (narttujen) elämä on.

Ruuti ei ollut kokeen ainoa onnistuja, myös Huli onnistui aivan superisti!! Ylpeänä kasvattajana sain vieläpä kunnian olla itse paikalla kun Huuliopoika Mirtillon Megadeath Indeed vesipelastusvalioitui kolmannella voittajaluokan ykköstuloksellaan. Huli on minun edesmenneen Miinan poika ja Tankin enomiäs. Rodunomaisesta kokeesta valioituminen on minulle kasvattajana _SE_ parhain tähtihetki, josta ei voi olla mitään muuta kuin äärettömän ylpeä ja kiitollinen. Mirtillon-vepevalioita on nyt kaksi. Ensimmäinen ja siksi merkittävin on Hulin enomiäs Vallu, Mirtillon Miesten Mies. Olen erityisen onnekas kun olen saanut molempien valioiden elämää ja harrastuksia seurata aivan vierestä. Ja niin monen muun kasvattini. On minun Mirtilloneilla kuulkaas aivan parhaat kodit, en voi muuta sanoa <3

Kuvassa tuore vepevalio, onnellinen omistaja Laura Tammenlehto ja ylpeydestä halkeemaisillaan oleva kasvattaja: