Ja sehän ei kuulosta ensinkään hyvältä etenkään yhdistettynä emännän vajaasti toimivaan kierukkaan  
Näin meillä, siispä ehkä talvilapsia tulossa… no koirille tiätty, enkkaimmäänyala hei senttäs.

Lintulaudalla uusia lajeja. Viherpeippoja ollut jo jonkin aikaa. Pyrstötiaiset on jääneet kokonaan mainitsematta, hauskan näköisiä viipottimia nekin. Neljä mustarastaskoirasta kisailevat päivittäin siipiään ja pyrstöään röyhistellen. Liekö jotain nuoria miekkosia, jotka ei vielä itsekään tiedä mitä se kevät tuo tullessaan… Sitten ihanan pikku-pikku-pikkuriikkinen hippiäinen myös nähty, pari kappaletta ainakin! Täällä keskellä metsää kun asuu niin kuvittelisin, että nämä kaikki lintukaverit jäävät ihan lähistölle pesimään kunhan se aika koittaa. Toivottavasti ei ihan vielä, sillä lunta on tullut kohta puoli metriä ja ollaan huhtikuussa… OHHOH!
Meidän koulu on saamassa oikeuden myöntää OTM-tutkintoja. Meikäläisen mielestä ainakin ihan loistava uutinen, koska samaa sisältöähän tässä on koko ajan luettu, mutta tutkintotitteliksi tulossa HTM vailla yhtäkään hallintotieteen kurssia. Eli pelkkää lakiahan tässä on luettu (isännälle  ) joka ikinen päivä. Siirtyisin suoraan OTM-liukuhihnalle, vaan kun ei ne päästä, täytyy lukea pääsykokeisiin… Että saasnynährä mistä tästä ihtesä löytää. Jonkinmoiseksi juristiksihan sitä ny kumminkin valmistuu, oli se sitten yleis taikka erikois. Ja koulussa on edelleen kivaa!! Ja kaikessa on kuitenkin pääasia juurikin se, että on KIVAA!
VEPELEIRILLE ON ILMOTTAUDUTTU, ENSI KESÄNÄ MEITÄ HULLUJA ON SIELLÄ KAKSI MÖKILLISTÄ
Koirien juoksutreenit on siirretty takaisin mökkitielle kun metsään tuli uusi talvi ja kaikki polut hävisivät. Niin siis maailman yksinkertaisin tapa lenkittää koiria, etenkin yksijalkaisena. Toinen menee suoran toiseen päähän namipussin kanssa ja toinen (minä) jää autolle. Pöljäkkeet koirat juoksevat kieli vyön alla tuhatta ja sataa edestakaisin  saadakseen nappulan. Kokeilkaapa! Tässä kuntoaan ja erityisesti nopeuttaan treenaamassa Miina ja Ruuti: